Ajattelin soittaa sulle heti tentin jälkeen, mutta puhelimesta oli akku loppu.
Kävelin kotiin niin nopeasti kuin jaloista irtosi, välillä hölkkäsin liukasta ja lumista katua uhmaten.
Sain vihdoin puhelimen lataukseen ja soitin sinulle.
"... ei saada juuri nyt yhteyttä.. "
Eikä! Voi kurjuus! Et voi vielä mennä! Voi mikä turhautuminen!
Siellä sä muruseni lentelet nyt jossain kotisuomen ja maailman välissä, matkalla kohti uusia seikkailuja ja lämpimiä tropiikin tuulia. Voi miten mulla onkaan jo nyt sua ikävä, vaikka tiedän, että reilun kuukauden päästä nähdään hetken verran. Mutta heti sitten joudun taas päästämään sut kaukaisille maille pitkiksi kuukausiksi. Tottakai tiedän, että ajalla on tapana juosta Boltin nopeudella, mutta monta kuukautta ilman rakasta ystävää on pitkä aika. Pitkä aika olla näkemättä kujeileva hymy ja virnistys, pitkä aika olla kuulematta pirullinen mutta sydämellinen naurunpyrskähdys ja vielä pidempi aika olla tuntematta hulvattoman ja rakkaan ystävän halaus.
Tule pian takaisin! Mutta sitä ennen..
Etsi uusia seikkailuja.
Pidä huolta.
Löydä pieniä elämän salaisuuksia.
Koe odottamattomista kohtaamisista syntyvä kuplivan jännittävä tunne.
Ole utelias, rohkea, avoin ja hullutteleva. Oma itsesi.
Ja muista kun ystäväsi sanoo, ettei vuoristoteillä matkustaminen sovi sinulle.
Tuhansin halauksin ja onnenpotkuin, Hemusi
4 kommenttia:
Itketät minua rontti. :'/ Kyyneleitä ja ikävää olis jo ollut muutenkin tarpeeksi. Onneksi nähdään kahden kuukauden kuluttua, vaikka se tuntuu juuri nyt pieneltä ikuisuudelta. Toivoisin joulupukilta lahjaksi teleporttia, jotta voisin teleportata teidät kaikki ihanat tänne joka päivä kuten Tähtiportissa.
- Krista
Niin. Toivotaan myös, että Bolt ei katkaise jalkaansa ja aika ei pysähdy.
- Kristasi
ei se katkaise.. kohta on mennyt jo viikko. Viikko muuttuu kuukaudeksi ja pian on jo kotiintulon aika:)
Miltä lebua näytti?
ei se katkaise.. kohta on mennyt jo viikko. Viikko muuttuu kuukaudeksi ja pian on jo kotiintulon aika:)
Miltä lebua näytti?
Lähetä kommentti