Ajattelin, että kun oon yksin koko viikon (ja vielä huomisen) valmistautunut lauantain tenttiin, niin teistäkin olisi ihanaa päästä mukaan tenttilatautumiseen. Onko paljonkin innokkaita? Hih.
En ole ehtinyt postailemaan luku-urakan keskellä ja huomenna lähden kohti Lahtea vierailemaan ystäväni luona tervehtimässä uutta pientä prinsessaa sekä viettämään aikaa siskon ja vanhempien luokse.. lupaan kyllä ottaa kameran mukaan!
Koko viikko on hurahtanut kehitysmaatutkimuksen tenttikirjan parissa, joten ajattelin että näiden valokuvien kautta pääsisitte parhaiten tutkailemaan mitä mun muutama viimepäivä on pitänyt sisällään tekstin muodossa:
Mekongin kuivuudessa on myös jotakin kaunista, miten joen pohjan hiekka voi muodostaa uskomattoman säännöllistä kuviota. Yleensä Mekongissa matkaavat suuret jokilaivat ja vettä on useita metrejä.
Khamu-heimon tytöt kokkaavat aamupalaa. Olisinpa vain osannut heidän kieltään, jotta he olisivat voineet esitellä villisti kanojen perässä juoksevat pojat, pikkuvauvaa hoitavan äitinsä ja kylän vanhimman.
Voi mitä tarinoita olisinkaan voinut kuulla!
Unelmieni herttainen veranta ei löytynyt sisustuslehtien sivuilta, Italian matkakohteista tai telkun sisustusohjelmista, vaan pienen polun varresta Pohjois-Laosin kylän laidalta.

Liukurilla mäen laskeminen ennen jouluaattoa vietnamilaisten pienten lasten kanssa on ehkä mitä hulvattominta ajankulua ja tuo joulumielen kaukomaille. Hampaissa narskuu hiekka.

Jos saisin toteuttaa pitkäaikaisen haaveeni ja muuttua Peppi Pitkätossuksi, muuttaisin tuonne ja rakentaisin Huvikummin joen viereen ja istuisin päivät pitkät ongella samassa paikassa missä ystäväni istuu.

Kesäyö Laosissa ei voisi enää olla kauniimpi. Emme löytäneet majapaikaa, kaikkialla oli hiljaista ja rinkassa painoi Vietnamista ostettu talvitakki ja kartta oli hukkunut. Unohduimme istuskelemaan Mekongin varteen katsomaan ehkä täydellisintä auringonlaskua.. vai oliko se sittenkin nousu..

Puolen vuorokauden mittainen junamatka alkaa ja tämän kuvan olen painanut mieleen. Tällaisten hetkien vuoksi rakastan matkustaa öisin.
Nyt tämä palaa kirjan ääreen ja haaveilee uusista seikkailuista! :)
5 kommenttia:
Voi miten ihania kuvia ja tunnelmia! Olitteko pitkään tuolla reissulla?
Vautsi, tosi hienoja kuvia!
Voi noita muistoja ja tunnelmia! Tuo auringonlasku on painunut minunkin mieleen syvästi. Tuntien hikinen matkustaminen takana eikä tietoa missä seuraava yö vietetään. Tuota maisemaa katsoessa se ei kuitenkaan tuntunut kovin isolta ongelmalta. Ystävän kanssa matkustaminen <3.
- Krista
Vaude vau vau! Ihania kuvia ja kuvatekstejä! Erit. se kuva "unelmien terassista".
Asuin Thaimaassa toukokuusta helmikuuhun ja sieltä menin suoraan vajaaksi kuukaudeksi Sveitsiin, joten sinä aikana ehdin reissailemaan yksin ja erilaisilla kokoonpanoilla Thaikuissa ja lähimaissa ja Sveitsissä. Matkavinkkejä löytyy, saa kysyä jos kiinnostaa:)
Kiitos kommenteista:)
Lähetä kommentti